Ruokahävikki Suomessa

Suomessa arvokasta tietoa ruokahävikistä on tutkinut ja tuonut esiin Foodspill tutkimusprojekti, jonka tuloksia on käsitelty monissa artikkeleissa ja tutkimusraporteissa. Tässä postauksessa esitellään aiheen tiimoilta Journal of Cleaner Production -lehdessä julkaistua tutkimusartikkelia "Food waste in the Finnish food chain". Artikkelin ovat kirjoittaneet Juha-Matti Katajajuuri, Kirsi Silvennoinen, Hanna Hartikainen, Lotta Heikkilä ja Anu Reinikainen. Artikkeli esittää suomalaisten ruokahävikkiä lukuina, ja saa konkreettisten lukujen kautta lukijan pohtimaan ruokahävikin merkitystä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli määritellä vältettävissä olevan ruokahävikin (avoidable food waste) volyymi ja sen jakaantuminen ruoan jakeluketjun eri toimijoiden välillä. Vältettävissä olevalla ruokahävikillä viitataan ruokatuotteisiin, jotka olisi voitu kuluttaa, mikäli ne oltaisiin säilytetty tai valmistettu toisin. Esimerkiksi kasvisten kuoria, luita tai kahvinporoja ei tutkimuksessa mitattu. Ruoan jakeluketjun toimijoista ainoastaan maatalouden osuus jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Kotitalouksiin kohdistettiin tutkimuksessa erityistä huomiota, ja kotitalouksen kohdalla myös ruokahävikin syitä analysoitiin. Tässä blogipostauksessa keskitytään kuitenkin pääasiassa tutkimuksessa esitettyihin lukuihin.

Tutkimuksen aineistona olevien kotitalouksien pohjalta tutkimuksessa arvioidaan, että suomalainen kuluttaja tuottaa vuodessa ruokahävikkiä 0-160 kilogrammaa/henkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen kuluttajan tuottama ruokahävikki vuodessa on 23 kilogrammaa. Kaiken kaikkiaan kotitaloudet tuottavat Suomessa noin 120-160 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuosittain.

Ruokapalveluita tarjoavien yritysten kohdalla ylitarjonta oli keskeisin ruokahävikin osa. Itsepalveluravintoloiden ja "perinteisten" ravintoloiden välillä oli kuitenkin eroa hävikin synnyssä. Ravintoloissa, joissa asiakas tilaa itse ruoan, ruokahävikin suurin osuus oli lautashävikkiä. Kokonaisuudessaan ravintolasektori tuottaa noin 75-85 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuodessa.

Vähittäiskaupan ja elintarviketeollisuuden tarkkoja määriä on vaikea arvioida, sillä toimijat eivät julkaise tarkkoja tietoja ruokahävikin määrästä, sillä ruokahävikki ja sen hallinta on myös strateginen elementti. Haastattelujen pohjalta tutkimuksessa kuitenkin arvioidaan, että tukku- ja vähittäiskaupassa ruokahävikkiä syntyy noin 65-75 miljoonaa kiloa vuodessa. Elintarviketeollisuudessa ruokaa menee hukkaan arviolta 75-140 miljoonaa kiloa.

Ottaen lukuun kotitaloudet, ravintolat, elintarviketeollisuuden ja vähittäiskaupan Suomessa syntyy tutkimuksen mukaan siis ruokahävikkiä noin 335-460 miljoonaa kiloa per vuosi. Jaettuna suomalaisten kuluttajien lukumäärällä tämä tarkoittaa siis 62-86 kilogrammaa/suomalainen/vuosi. Ruokahävikin ilmastovaikutukset ovat merkittävät. Tutkimuksessa esitetään karkea arvio, että pelkästään kotitalouksien ruokahävikin hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 100 000 auton vuosittaisia päästöjä. Tutkimuksessa arvioidaan myös ruokahävikin taloudellista arvoa; suomalaisen kotitalouden vuosittaisen ruokahävikin rahallinen arvo liikkuu keskimäärin 150 ja 220 euron välillä.

Tutkimusartikkelin kirjoittajat nostavat artikkelin päätelmäosiossa keskiöön ruokahävikin vähentämisen tärkeyden. Ruokahävikillä on mittavia negatiivisia vaikutuksia sekä ympäristöllisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Kaikilla ruoan kanssa toimivilla tahoilla on kuitenkin  monia mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseksi. Kirjoittajat painottavat myös sitä, että ruokahävikkiä tulisi tutkia monialaisesti, jotta parhaimmat tavat ja käytännöt sen vähentämiseen voidaan löytää ja ottaa käyttöön.

Lähde:

Katajajuuri, J. M., Silvennoinen, K., Hartikainen, H., Heikkilä, L., & Reinikainen, A. (2014). Food waste in the Finnish food chain. Journal of Cleaner Production, 73, 322-329.

- Ulla-Maija