Artikkelimme
Towards a circular
economy in food consumption: Food waste reduction practices as ethical work on juuri julkaistu verkkoversiona
Journal of Consumer Culture -lehdessä. Artikkeli löytyy täältä: https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/1469540520926252.
Paperissa käsittelemme ruokahävikin vähentämisen käytäntöjä eettisenä työnä
kiertotalouden kontekstissa. Työ pohjautuu Taru Lehtokunnaksen
väitöskirjatyöhön.
Tutkimuksen
aineisto koostuu Marttojen kanssa yhteistyössä järjestettyjen
hävikkiruoanlaittotyöpajojen kenttämuistiinpanoista sekä suomalaisista
kotitalouksista kerätyistä ruokahävikkipäiväkirjoista, joissa osallistujat
kuvasivat toimintaansa ruokahävikin kanssa. Teksti valottaa ennen kaikkea sitä,
miten erilaiset arjen käytännöt ja toisinaan keskenään ristiriidassa olevat
moraaliset päämäärät muovaavat eettistä toimintaamme ja käytäntöjämme suhteessa
ruokahävikkiin, sekä mitä tämä mahdollisesti tarkoittaa kiertotalouteen
siirtymisen näkökulmasta.
Analyysissamme
tuomme esille, että aineistomme perusteella ruokahävikin vähentämisen
käytännöissä eettisen työn keskiöön nousee tarve muokata omaa tuhlailevaa ruoankulutuskäyttäytymistä,
joka nähdään eettisesti ja ekologisesti kestämättömänä. Aineistosta käy ilmi,
että osallistujamme ovat pääasiassa moraalisesti sitoutuneet ruokahävikin
vähentämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa usein omien ja muiden (useimmiten
perheenjäsenten) toiminnan seuraamista sekä tarvittaessa siihen puuttumista. On
kuitenkin huomioitava, että jotkut moraaliset päämäärät, kuten perheen syömän
ruoan turvallisuudesta tai terveellisyydestä huolehtiminen asetetaan joskus
eettisesti tärkeämmäksi, kuin ruokahävikin vähentäminen.
Osallistujillamme
oli useita luovia keinoja ruokahävikin vähentämiseen, kuten erilaiset
hävikkiruokareseptit. Edellisen päivän tähteet nousivat esille ruoanlaittoa
helpottavana tekijänä, joista luovasti soveltamalla oli mahdollista loihtia
nopeasti uusi ruoka-annos. Joskus hävikkiruokaa syötiin myös pelkästä
velvollisuudentunteesta. Mielenkiintoinen huomio oli, että joskus jääkaapin
tyhjentäminen ja ruoan pois heittäminen koettiin myös vapauttavana –
ruokajätteestä erottautuminen voi siis myös olla eettisesti tärkeä osa kodin
ruokahävikkikäytäntöjä. Tunnistimme ruokahävikin vähentämiseen tähtäävän
eettisen toiminnan päämäräksi ennen kaikkea halun tulla vastuulliseksi
kansalaiseksi kiertotalouden kontekstissa.
Johtopäätöksenä
toteamme, että arjen ruokaan liittyvät käytännöt ovat eettisesti monimutkaista
ja siksi kiertotalouden toimintatapojen omaksumista ei voida ajatella yksin
siitä näkökulmasta, että kuluttajat yksinkertaisesti oppivat ”oikeat” ja
”väärät” käytännöt. Siksi kiertotalouteen siirtymisessä olisi tärkeää
kiinnittää huomiota poliittiseen päätöksentekoon ja elämäntapaamme
kokonaisuudessaan. Ongelmallista kiertotalouteen siirtymisen näkökulmasta on
ennen kaikkea se, että poisheitto on vakiintunut osaksi kotitalouksien
käytäntöjä (Evans 2011).
Viitteet:
Evans, D (2011) Beyond the throwaway society: Ordinary
domestic practice and a sociological approach to household food waste. Sociology
46(1): 41–56.
-Taru
