keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

Uusi artikkelimme Towards a circular economy in food consumption: Food waste reduction practices as ethical work julkaistu


Artikkelimme Towards a circular economy in food consumption: Food waste reduction practices as ethical work on juuri julkaistu verkkoversiona Journal of Consumer Culture -lehdessä. Artikkeli löytyy täältä: https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/1469540520926252. Paperissa käsittelemme ruokahävikin vähentämisen käytäntöjä eettisenä työnä kiertotalouden kontekstissa. Työ pohjautuu Taru Lehtokunnaksen väitöskirjatyöhön.

Tutkimuksen aineisto koostuu Marttojen kanssa yhteistyössä järjestettyjen hävikkiruoanlaittotyöpajojen kenttämuistiinpanoista sekä suomalaisista kotitalouksista kerätyistä ruokahävikkipäiväkirjoista, joissa osallistujat kuvasivat toimintaansa ruokahävikin kanssa. Teksti valottaa ennen kaikkea sitä, miten erilaiset arjen käytännöt ja toisinaan keskenään ristiriidassa olevat moraaliset päämäärät muovaavat eettistä toimintaamme ja käytäntöjämme suhteessa ruokahävikkiin, sekä mitä tämä mahdollisesti tarkoittaa kiertotalouteen siirtymisen näkökulmasta.

Analyysissamme tuomme esille, että aineistomme perusteella ruokahävikin vähentämisen käytännöissä eettisen työn keskiöön nousee tarve muokata omaa tuhlailevaa ruoankulutuskäyttäytymistä, joka nähdään eettisesti ja ekologisesti kestämättömänä. Aineistosta käy ilmi, että osallistujamme ovat pääasiassa moraalisesti sitoutuneet ruokahävikin vähentämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa usein omien ja muiden (useimmiten perheenjäsenten) toiminnan seuraamista sekä tarvittaessa siihen puuttumista. On kuitenkin huomioitava, että jotkut moraaliset päämäärät, kuten perheen syömän ruoan turvallisuudesta tai terveellisyydestä huolehtiminen asetetaan joskus eettisesti tärkeämmäksi, kuin ruokahävikin vähentäminen.

Osallistujillamme oli useita luovia keinoja ruokahävikin vähentämiseen, kuten erilaiset hävikkiruokareseptit. Edellisen päivän tähteet nousivat esille ruoanlaittoa helpottavana tekijänä, joista luovasti soveltamalla oli mahdollista loihtia nopeasti uusi ruoka-annos. Joskus hävikkiruokaa syötiin myös pelkästä velvollisuudentunteesta. Mielenkiintoinen huomio oli, että joskus jääkaapin tyhjentäminen ja ruoan pois heittäminen koettiin myös vapauttavana – ruokajätteestä erottautuminen voi siis myös olla eettisesti tärkeä osa kodin ruokahävikkikäytäntöjä. Tunnistimme ruokahävikin vähentämiseen tähtäävän eettisen toiminnan päämäräksi ennen kaikkea halun tulla vastuulliseksi kansalaiseksi kiertotalouden kontekstissa.  

Johtopäätöksenä toteamme, että arjen ruokaan liittyvät käytännöt ovat eettisesti monimutkaista ja siksi kiertotalouden toimintatapojen omaksumista ei voida ajatella yksin siitä näkökulmasta, että kuluttajat yksinkertaisesti oppivat ”oikeat” ja ”väärät” käytännöt. Siksi kiertotalouteen siirtymisessä olisi tärkeää kiinnittää huomiota poliittiseen päätöksentekoon ja elämäntapaamme kokonaisuudessaan. Ongelmallista kiertotalouteen siirtymisen näkökulmasta on ennen kaikkea se, että poisheitto on vakiintunut osaksi kotitalouksien käytäntöjä (Evans 2011).
Viitteet:
Evans, D (2011) Beyond the throwaway society: Ordinary domestic practice and a sociological approach to household food waste. Sociology 46(1): 41–56. 
-Taru

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti