keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

Uusi artikkelimme Towards a circular economy in food consumption: Food waste reduction practices as ethical work julkaistu


Artikkelimme Towards a circular economy in food consumption: Food waste reduction practices as ethical work on juuri julkaistu verkkoversiona Journal of Consumer Culture -lehdessä. Artikkeli löytyy täältä: https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/1469540520926252. Paperissa käsittelemme ruokahävikin vähentämisen käytäntöjä eettisenä työnä kiertotalouden kontekstissa. Työ pohjautuu Taru Lehtokunnaksen väitöskirjatyöhön.

Tutkimuksen aineisto koostuu Marttojen kanssa yhteistyössä järjestettyjen hävikkiruoanlaittotyöpajojen kenttämuistiinpanoista sekä suomalaisista kotitalouksista kerätyistä ruokahävikkipäiväkirjoista, joissa osallistujat kuvasivat toimintaansa ruokahävikin kanssa. Teksti valottaa ennen kaikkea sitä, miten erilaiset arjen käytännöt ja toisinaan keskenään ristiriidassa olevat moraaliset päämäärät muovaavat eettistä toimintaamme ja käytäntöjämme suhteessa ruokahävikkiin, sekä mitä tämä mahdollisesti tarkoittaa kiertotalouteen siirtymisen näkökulmasta.

Analyysissamme tuomme esille, että aineistomme perusteella ruokahävikin vähentämisen käytännöissä eettisen työn keskiöön nousee tarve muokata omaa tuhlailevaa ruoankulutuskäyttäytymistä, joka nähdään eettisesti ja ekologisesti kestämättömänä. Aineistosta käy ilmi, että osallistujamme ovat pääasiassa moraalisesti sitoutuneet ruokahävikin vähentämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa usein omien ja muiden (useimmiten perheenjäsenten) toiminnan seuraamista sekä tarvittaessa siihen puuttumista. On kuitenkin huomioitava, että jotkut moraaliset päämäärät, kuten perheen syömän ruoan turvallisuudesta tai terveellisyydestä huolehtiminen asetetaan joskus eettisesti tärkeämmäksi, kuin ruokahävikin vähentäminen.

Osallistujillamme oli useita luovia keinoja ruokahävikin vähentämiseen, kuten erilaiset hävikkiruokareseptit. Edellisen päivän tähteet nousivat esille ruoanlaittoa helpottavana tekijänä, joista luovasti soveltamalla oli mahdollista loihtia nopeasti uusi ruoka-annos. Joskus hävikkiruokaa syötiin myös pelkästä velvollisuudentunteesta. Mielenkiintoinen huomio oli, että joskus jääkaapin tyhjentäminen ja ruoan pois heittäminen koettiin myös vapauttavana – ruokajätteestä erottautuminen voi siis myös olla eettisesti tärkeä osa kodin ruokahävikkikäytäntöjä. Tunnistimme ruokahävikin vähentämiseen tähtäävän eettisen toiminnan päämäräksi ennen kaikkea halun tulla vastuulliseksi kansalaiseksi kiertotalouden kontekstissa.  

Johtopäätöksenä toteamme, että arjen ruokaan liittyvät käytännöt ovat eettisesti monimutkaista ja siksi kiertotalouden toimintatapojen omaksumista ei voida ajatella yksin siitä näkökulmasta, että kuluttajat yksinkertaisesti oppivat ”oikeat” ja ”väärät” käytännöt. Siksi kiertotalouteen siirtymisessä olisi tärkeää kiinnittää huomiota poliittiseen päätöksentekoon ja elämäntapaamme kokonaisuudessaan. Ongelmallista kiertotalouteen siirtymisen näkökulmasta on ennen kaikkea se, että poisheitto on vakiintunut osaksi kotitalouksien käytäntöjä (Evans 2011).
Viitteet:
Evans, D (2011) Beyond the throwaway society: Ordinary domestic practice and a sociological approach to household food waste. Sociology 46(1): 41–56. 
-Taru

tiistai 5. toukokuuta 2020

Uusi tutkimushanke "Waste Matters" tutkii kiertotalouden muutosagentteja

Waste matters: Change agents’ engagement in circular economy transformation (Muutosagentit kiertotalouden murroksessa)

Tutkimusryhmämme sai viime syksynä rahoituspäätöksen Liikesivistysrahastolta tutkimushankkeelle, joka käsittelee kiertotalouden muutosagentteja. Tässä blogikirjoituksessa esittelen hanketta hieman enemmän. Tutkimusryhmän blogissa tullaan myös jatkossa päivittämään uuden hankkeen kuulumisia.

Kiertotalous on nähty ratkaisuna edistää samanaikaisesti kansainvälistä talouskasvua ja kestävää kehitystä. Aiheen tutkimus on keskittynyt materiaali- ja energiavirtojen optimiointiin, jättäen yhteiskunnallisen ja kaupallisen näkökulman vähemmälle huomiolle. Kiertotalousajattelua on myös kritisoitu siitä, että se ei johda riittävän suuriin muutoksiin liiketoimintaekosysteemeissä.



Näkemyksemme mukaan kiertotalouden laajamittainen toteutuminen vaatii muutosagentteja ja näiden panosta. Kaksivuotisen (1.8.2020-31.7.2022) projektin tavoitteena on analysoida, miten muutosagentit osallistuvat ja osallistavat muutokseen kohti kiertotalouden liiketoimintaekosysteemejä. Keskitymme erityisesti kuluttajakansalaisiin, kulutusyhteisöihin ja startup-yrityksiin, joilla on halu ja mahdollisuus muuttaa liiketoimintaekosysteemejä kestävämmiksi.

Hankkeen tutkimuskysymyksiä ovat esimerkiksi:
  • Miten muutosagentit voivat kannustaa kestävien jäte- ja ylijäämäkäytänteiden leviämistä?
  • Miten älypuhelinapplikaatiot ja laitteet edistävät tätä prosessia?
  • Millaisia kehystämispyrkimyksiä voidaan tunnistaa, kun jätteestä ja ylijäämästä luodaan uutta arvoa?
  • Miten voidaan luoda kestäviä arvolupauksia eri sidosryhmille erityisesti kiertotalouden startupien liiketoiminnan kontekstissa?
  • Miten digitaaliset alustat edistävät näiden arvolupausten luomista?
  • Millaisia kyvykkyyksiä muutosagentit tarvitsevat tuottaakseen systeemistä muutosta?
Tutkimuksessa luodaan syvällistä ymmärrystä kuluttajista ja kiertotalouden edelläkävijäyrityksistä, ja tarkastellaan niitä laajemmassa institutionaalisessa kontekstissa. Tutkimme monipuolisesti kiertotalouden luomia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti muutosagenttien näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset auttavat suomalaisia yrityksiä tunnistamaan uusia, skaalautuvia kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntäen. Lisäksi tuloksilla on erityistä painoarvoa kestävän kehityksen edelläkävijäyrityksille kestävien innovaatioiden kaupallistamisen, arvolupausten rakentamisen ja kyvykkyyksien kehittämisen näkökulmista. Tutkimus tuottaa uutta tietoa kestävän kuluttamisen käytänteiden ja kestävän elämäntyylin edistämisestä muutosagenttien, kuten kulutusyhteisöjen avulla. Tutkimus myös lisää ymmärrystä muutosagenttien toiminnasta poliittisen päätöksenteon ja lainsäädännön uudistamisen tueksi.

Tutkimustuloksia julkaisemme korkeatasoisissa kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä sekä kotimaisilla yleistajuisilla foorumeilla. Tutkimustulosten levittämisessä hyödynnämme myös aktiivisesti tutkimusryhmän sosiaalista mediaa

keskiviikko 27. marraskuuta 2019

Ruokahävikki japanilaisessa kulttuurissa


Wastebusters-tutkimusryhmän artikkeli Mottainai!—A Practice Theoretical Analysis of Japanese Consumers’ Food Waste Reduction on juuri julkaistu Sustainability-lehdessä. Artikkeli käsittelee japanilaisten kuluttajien ruokahävikin vähentämisen käytäntöjä käytäntöteoreettisesta näkökulmasta. Paperi perustuu Noora Sirolan tänä vuonna kulutustutkimuksen seuran gradupalkinnon voittaneeseen graduun. Koska artikkelin aineisto on kerätty japanilaisten kuluttajien kodeista, artikkeli mahdollistaa ennen kaikkea kulttuuristen tekijöiden vertailun ruokahävikin vähentämiseen liittyvien käytäntöjen yhteydessä.

Artikkeli yhdistää päiväkirjatutkimusta, monipaikkaista etnografiaa ja digitaalista etnografiaa. Nämä tutkimusmenetelmät ovat mahdollistaneet visuaalisen datan ja tekstiaineiston yhdistämisen tutkimuksessa. Tutkimuksen osallistujat ovat saaneet itse kirjata ja kuvata tilanteita, jotka ovat heidän mielestään merkittäviä ruokahävikin synnyn ja vähentämisen kannalta. Aineiston keruussa hyödynnettiin EtHOs-nimistä puhelinsovellusta, joka mahdollistaa esimerkiksi erilaisten tehtävien antamisen tutkittaville sovelluksen välityksellä.

Artikkelin tuloksista kävi ilmi muuan muassa, että japanilaiselle keittiölle tyypillinen tapa käyttää ruoanlaitossa pieniä määriä monia erilaisia ruokatuotteita johtaa pienempiin pakkauskokoihin ja auttaa kuluttajia sen myötä vähentämään hävikkiä. Tulokset myös osoittavat, että käsitys ruokahävikistä on Japanissa erilainen verrattuna Länsimaiseen kulttuuriin: japanilaiset kuluttajat osasivat hyödyntää luovalla tavalla esimerkiksi kalan ruotoja ja nahkaa ruoanlaitossa. Tutkimuksen tuloksista voi lukea lisää myös Noora Sirolan aiemmin gradunsa pohjalta kirjoittamasta blogikirjoituksesta: http://wastebustersfinland.blogspot.com/2018/04/nakokulmia-ruokahavikkiin-nousevan.html.


Kokonaisuudessaan artikkeli nostaa tärkeällä tavalla esille, miten kulttuurinen konteksti vaikuttaa ruokahävikin syntyyn ja ehkäisyyn. Tämä on tärkeää erityisesti siksi, että suuri osa ruokahävikkitutkimuksesta on tehty länsimaisessa kontekstissa, vaikka myös Aasian tiheästi asutut alueet ovat keskeisessä roolissa globaalissa ruokahävikkiongelmassa.

Artikkeli on avoimesti luettavissa täällä: https://www.mdpi.com/2071-1050/11/23/6645/htm. Artikkelin viittaustiedot: Sirola, N., Sutinen, U-M., Närvänen, E., Mesiranta, N. & Mattila, M. (2019). Mottainai!—A Practice Theoretical Analysis of Japanese Consumers’ Food Waste Reduction. Sustainability 11(23), https://doi.org/10.3390/su11236645.

-Taru