tiistai 9. maaliskuuta 2021

IN2FOOD-hanke starttasi

IN2FOOD-hanke eli "Resolving a Societal Challenge: Interdisciplinary Approach Towards Fostering Collaborative Innovation in Food Waste Management" alkoi virallisesti 15.1.2021, mutta hankkeen kick off -tilaisuus pidettiin helmikuun puolessa välissä.

Tässä kolmivuotisessa hankkeessa Wastebusters-tutkijat (Elina, Nina, Malla & Ulla-Maija) ovat mukana kehittämässä Indonesiaan yhdessä eurooppalaisten ja indonesialaisten kumppaniyliopistojen kanssa poikkitieteellisiä ruokahävikin vähentämiseen liittyviä kursseja, maisteriohjelmaa sekä tutkimuskeskusta. Euroopasta mukana ovat Tampereen yliopiston lisäksi Ghentin yliopisto Belgiasta sekä Hotelschool the Hague Hollannista. Indonesiasta mukana on viisi yliopistoa. Hanketta johtaa Dr. Johanna Renny Octavia Universitas Katholik Parahyangan -yliopistosta.

Wastebusters-tutkimusryhmän rooli on tuoda hankkeeseen tieteellistä tietoa ruokahävikistä. Hanke tarjoaa tutkimusryhmälle merkittävää kansainvälisen tason yhteiskunnallista vaikuttavuutta, sillä Indonesia on yksi maailman suurimmista ruokahävikkimaista. On arvioitu, että maassa hävikkiin päätyy vuosittain noin 300 kg ruokaa per henkilö.

Hankkeen Zoomissa järjestetyssä kansainvälisessä kick off -tilaisuudessa 15.2.2021 oman keynote-puheenvuoronsa pitivät Indonesian ympäristöministeriön edustaja sekä kaikkien kolmen mukana olevan eurooppalaisen yliopistojen edustajat. Wastebusters-tutkimusryhmän johtaja Elina Närvänen piti tilaisuudessa puheenvuoron teemalla Managing the Wicked Problem of Food Waste. Kaikki kick off -tilaisuuden keynote-puheenvuorot ovat katsottavissa tallenteina IN2FOOD-hankkeen Youtube-kanavalta.


Hankkeen rahoittajana on EU:n Erasmus+ Capacity Building for Higher Education -ohjelma. 


keskiviikko 24. helmikuuta 2021

Vähemmän on enemmän – artikkelini kulutuksen vähentämisen tavoista

Kulutuksen vähentämisen keinoin voi vaikuttaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin, esimerkiksi ilmastokriisiin: omaa hiilijalanjälkeään pystyy pienentämään kulutuksensa määrään ja laatuun vaikuttamalla. Monet myös kokevat saavansa iloa siitä, että pystyvät elämään vähemmällä. Tutkimuksissa on tunnistettu, että kulutuksen vähentäminen voi tuottaa mielihyvää ja kontrollin tunnetta, jopa onnellisuutta. Vähemmän voi siis olla myös enemmän. 

Artikkelini Kulutuksen vähentämisen tavat kestävässä kuluttamisessa on julkaistu Kulutustutkimus.Nyt-lehden tuoreessa numerossa, ja sen pääsee lukemaan tästä.Tutkimuksessani analysoin suomalaisten kuluttajien vähentämisen tapoja – tapoja, joilla kuluttajat minimoivat omaa kokonaiskulutuksensa määrää. Mielenkiintoista tunnistamissani tavoissa on se, että vähentäminen voi tapahtua sekä määrällisen että laadullisen muutoksen kautta. Useat aiemmat tutkimukset tarkastelevat vähentämistä vain hankintahetkellä – ostanko vai enkö osta? Todellisuudessa kulutusta voi vähentää missä tahansa kulutuksen vaiheessa (hankinta, käyttö, käytöstä poistaminen) ja vähentäminen voi tapahtua myös laadullisen muutoksen kautta.

Keräsin aineiston haastattelemalla. Haastateltavien puheesta tunnistamiani vähentämisen tapoja olivat esimerkiksi pikamuodin ostamisesta kieltäytyminen ja kasvisruokavalion noudattaminen. Näissä esimerkeissä kuluttaja kieltäytyy jostain kulutuskohteesta: pikamuodista tai lihasta. Lisäksi haastateltavat rajoittivat kulutuksensa määrää: he söivät kasvipainotteisesti, vähensivät lentämistä ja sisustustavaroiden ostamista sekä minimoivat veden ja sähkön kulutusta. Joistain kulutuskohteista, kuten vedestä, on mahdotonta kieltäytyä. Matkustaminen ei ole samalla tavalla välttämätöntä, mutta sen rajoittaminen kieltäytymisen sijaan voi helpottaa luopumiseen liittyviä uhrauksia.

Kieltäytymisen ja rajoittamisen lisäksi haastateltavani vähensivät kulutustaan vaihtoehtojen avulla. Tämä kulutuksen vähentäminen tapahtuu laadullisen muutoksen kautta. Esimerkkejä tällaisista tavoista oli paljon: vaatteiden lainaaminen kämppiksen kanssa, auton yhteiskäyttö sukulaisen kanssa, kestovaipat, kuukuppi ja kierrättäminen auttoivat kaikki kuluttajia vähentämään kulutustaan. Esimerkiksi kestovaipat ja kuukuppi ovat kestäviä tuotteita, joiden avulla voi ehkäistä jätteen syntymistä. Tunnistan artikkelissani, että kulutuksen vähentäminen vaihtoehtojen avulla tarkoittaa kiertotaloutta tukevia käytänteitä (esim. huonekalujen myyminen), kestävämpiä tuotteita tai palveluita (esim. palasaippuat tai pyöräily autolla ajamisen sijaan) tai ennakoivaa kuluttamista (esim. ruokaostosten suunnittelu etukäteen).

Suomen ilmastopaneelin (2020) raportin mukaan kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöjä pystytään pienentämään juuri kulutuksen kohtuullistamisen avulla, ja sitä tukevilla ohjauskeinoilla. Tutkimukseni tarjoaa tietoa siitä, miten suomalaiset kuluttajat toteuttavat kohtuullisuutta arjessaan.

- Roosa Luukkonen

Lähde: Suomen ilmastopaneeli (2020). The Sufficiency Perspective in Climate Policy: How to Recompose Consumption. https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2020/09/Sufficiency-in-climate-policy_2020-09-25.pdf

Artikkelin viittaustiedot: Luukkonen, R. (2020). Kulutuksen vähentämisen tavat kestävässä kuluttamisessa. Kulutustutkimus.Nyt, 14(1-2), 31–49.

Kuvat Pixabaysta.

perjantai 4. joulukuuta 2020

Parempi perjantai: Black Friday ja sen herättämät vastarintaliikkeet vastuullisemman kuluttamisen puolesta

Viime viikolla koko maailma kuhisi, kun 1950-luvulla Pohjois-Amerikassa lanseerattu Black Friday sai kivijalka- ja verkkokaupat alentamaan hintojaan, sekä houkuttelemaan kuluttajia ostamaan – enemmän kuin minään muuna päivänä vuodessa. Vaikka Black Friday liittyy alun perin nimenomaan pohjoisamerikkalaiseen kulttuuriin, ja sitä vietetään joka vuosi kiitospäivän jälkeisenä perjantaina, on tuo suurkulutuspäivä rantautunut vuosien saatossa kaikkialle muuallekin maailmaan, eikä Suomi ole poikkeus. Lisäksi alennusmyynnit eivät enää rajoitu ainoastaan kiitospäivän jälkeiseen perjantaihin, vaan ne on laajennettu koko kyseiseen viikkoon (Black Week), sekä sitä seuraavaan maanantaihin, joka tunnetaan nimellä Cyber Week.

Black Fridayta vastaan ovat kuitenkin lähteneet taistelemaan niin kuluttajat, yritykset kuin suuremmatkin organisaatiot. Suomessa syntyi tänä vuonna myös Black Fridayn vastarintaliike Muodin Mustat Lampaat, johon kuuluu yritykset Arela, Frenn, Formal Friday, Hálo, Kasperi, Lovia, Myssy, Saint Vacant, Sasta, Tauko ja Terhi Pölkki. Muodin Mustat Lampaat kannustaa suomalaisia kuluttajia panostamaan suomalaisiin, vastuullisiin ja kestäviin muodin brändeihin sen sijaan, että ostetaan halpaa pikamuotia ulkomailta erityisesti Black Fridayn aikaan. Toinen konkreettinen vastarintaliike Black Fridaylle on Älä osta mitään -päivä.


Globe Hope puolestaan ilmaisi vastarintansa Black Friday:ta kohtaan sulkemalla verkkokauppansa kokonaan Black Friday -perjantaina 27.11.2020.


Myös kiertotalous nostaa päätään Black Fridayn yhteydessä. Esimerkiksi Black Friday -viikon maanantaista on tullut Circular Monday. Circular Monday viittaa nimensä mukaisesti kiertotalouteen, ja sen tarkoituksena on kannustaa kuluttajia osallistumaan Black Fridayn kulutusriehan sijaan Circular Monday:hin ja panostamaan kierotalouteen ja kierrättämiseen. Tämän, ja Älä osta mitään -päivän kaltaiset vastarintaliikkeet kannustavat kuluttajia jakamaan omissa sosiaalisen median kanavissaan julkaisuja, joihin merkitään hashtageja kuten #circularmonday ja #äläostamitäänpäivä, jotta tietoisuus vastuullisemmasta kuluttamisesta leviäisi erityisesti Black Fridayn alennusmyyntien aikaan. Myös hashtagit kuten #betterfriday ja #greenfriday edustavat kulutajien ja yritysten huomionosoitusta vastuullisemmalle kuluttamiselle. 


Eetti, eli Eettisen kaupan puolesta -yhdistys, kantoi myös kortensa kekoon herätelläkseen kuluttajia Black Fridayn luoman kulutushysterian keskeltä. Eetti on lanseerannut vuosittain Black Friday:na vietettävän Lempivaatteeni-päivän, jonka tarkoituksena on haastaa meitä kuluttajia miettimään, mitä tiedämmekään lempivaatteistamme. Esimerkiksi:

  •           Kuinka kauan olemme käyttäneet sitä ja kuinka kestävä se on?
  •           Mistä materiaalista se on valmistettu?
  •           Missä se on valmistettu?


Näistä esimerkeistä voi huomata, että vaikka Black Friday ja sen mukanaan tuoma kokonainen Black Week villitsee kuluttajia ostamaan tavaraa enemmän kuin mihinkään muuhun vuodenaikaan, myös osa kuluttajista, yrityksistä ja isommista toimijoista haluaa tehdä toisin, ja muistuttaa mm. vaateteollisuuden haitoista ja kannustaa kestävämpään kuluttamiseen.